"Joulu on kulutusjuhlaa, rokaten sukkia tuhlaan...".
Mietin, miksi ihmeessä jouluna pitäisi tuhlata paljon? Monet tuntuvat syövänsä ja elävänsä yli varojensa jouluna.
Onneksi en stressaa joulusta. Kaikesta muusta kyllä ja normaalia herkempänä ja räjähtävämpänä (still explosive!) luulisi. Tietenkin olen ärsyyntynyt, kun kämppäni paikat eivät ole tiptop, en ole saanut häädettyä banaanikärpäisiä ja riisihäröjä (kyllä yäks, niitä on yhä täällä) saadakseni rauhaa ininästä.
Punajuuria
Porkkanoita
Herneitä
Banaaneja
Appelsiineja
Spelttijauhoja
Grahamjauhoja
Pipareita
Viikunoita
Kanelitankoja
Glögiä
Graham-, speltti- ja mantelijauhoja
Kivennäisvettä
Hunajaa
Taateleita
Viikunoita
Suklaata!!! Tuunasin pahvilaatikosta hienon. Saan ehkä kuvan joskus, jos laitan nettiin kuiva askarteluista ja muista räpellyksistäni.
Joululyhty
Tulitikkuja
Paristoja
Suklaita, joita ostin on mm.
Lind 85% cocoa
Biotrend (Lidl), Reilun Kaupan tumma suklaa
Cavalier Stevia
Cavalier konvehdit
Dammenberg tummasuklaanapit
Panda suklaarusinat
Fazerin parhaat konvehdit (ei se Sininen vaan ne konvehdit ööh?).
No entäs toivelistani?
Terve elämä ja mielenterveys
Oppisopimuspaikka
Rohkeutta ja voimia päätöksentekoon
No... lahjamaniasta oikeasti:
jotain furbyja
n. 100 erilaista CD-levyä tai oikeastaan vinyyliä
Askartelu- ja taidetarvikkeita
maanantai 23. joulukuuta 2013
torstai 19. joulukuuta 2013
Luukku 19. avautui kulttuuriareena Glorian kunniaksi
Helsingin kulttuuriareena Glorian kotisivuilla lukee sana yksityistilaisuus. Aika kova juttu, koko U6 viettää p. Unohdin tietenkin ottaa kuvia ulko-ovesta ja koristeluista, oli ihan kivannäköistä glögimaljoineen ja muine joulukoristeluineen.
Aikaisemmin olin käynyt Gloriassa keikoilla ja nyt oli outoa olla keskellä kirkasta päivää kädessä alkoholitonta juomaa. Nyt luvassa oli tietysti myös musiikkiesityksiä sekä ruokailu ja merkittävien henkilöiden palkitseminen.
Tilaisuus alkoi ruokailulla. Ruoka ei olisi maittanut siihen (n. klo 10 aamupäivästä) aikaan, mutta pakkohan se oli syödä jotain lounaaksi. Tarjolla oli todella hyvää ruokaa. Maistelin maukasta tofujuuresvuokaa, rosollia ja perunalaatikkoa. Kehuin henkilökunnalle ruokaa, joka oli kuulemma valmistettu heidän oassa keittiössään. Tofun seassa oli öljyä ja juurekset rouskuivat kivasti, eli ei siis kuivaa mautonta ruokaa, kuten monet maistamani vastaavat tofuruoat (puhumattakaan jos olisimme mussuttaneet Palmian ruokaa :D).
Iltapäivällä yhden jälkeen homman päätyttyä päädyin erään nyt jo entisen uusixlaisen kanssa vähän juttelemaan ja piipahtamaan kaupungilla, niin no lähinnä matkalla rautatieasemalle kumpikin. Joulutähti-kukka käsissä ajauduin Stockmannin kauniin jouluikkunan kautta tavaratalon sisälle hommaamaan lisää tavaraa. Akateemisen ja musiikkipuolen päätin säästää myöhemmäksi ja tuloksena oli ruokaostoksia ja muutama yleishyödyllinen tylsä tavara kuten säilytyspussit. Kurpitsansiemensämpylöitä, kanapestosalaattia ja erilaisia suklaita tarttui ruokapuolilta mukaan. Jonot olivat arvatekin valtavat. Päätin sitten vielä lähteä extempore-kuntoilemaankin, tosin aika kevyeen jumppaan eli ei mitään himotreeniä.
Huomenna on viimeinen työpäivä ennen ansaittua joulutaukoa. Sitten onkin aika stressailla, puuhailla kaikkea (esim. kädentaitoja!), nauttia joulusta, suunnitella tulevaa ja piipahtaa päiväristeilyllä Tallinnassa. Joulumieltä ei vielä toistaiseksi ole suuremmin, kämpän siivous on puolitiessään enkä ole saanut annettua hankittuja joululahjoja, mutta en jaksa stressata tällaisista asioista. Huomenna kaikki työkaverit saavat itse tekemäni joulukortit ja jotain pientä pähkinäpurtavaa. Rentoa menoa siis.
Aikaisemmin olin käynyt Gloriassa keikoilla ja nyt oli outoa olla keskellä kirkasta päivää kädessä alkoholitonta juomaa. Nyt luvassa oli tietysti myös musiikkiesityksiä sekä ruokailu ja merkittävien henkilöiden palkitseminen.
Tilaisuus alkoi ruokailulla. Ruoka ei olisi maittanut siihen (n. klo 10 aamupäivästä) aikaan, mutta pakkohan se oli syödä jotain lounaaksi. Tarjolla oli todella hyvää ruokaa. Maistelin maukasta tofujuuresvuokaa, rosollia ja perunalaatikkoa. Kehuin henkilökunnalle ruokaa, joka oli kuulemma valmistettu heidän oassa keittiössään. Tofun seassa oli öljyä ja juurekset rouskuivat kivasti, eli ei siis kuivaa mautonta ruokaa, kuten monet maistamani vastaavat tofuruoat (puhumattakaan jos olisimme mussuttaneet Palmian ruokaa :D).
Apetta!
Musiikkiesityksiä oli tosiaan, pidin ranskankielisistä esityksistä, jossa tulkittiin mm. Edith Piafia
Iltapäivällä yhden jälkeen homman päätyttyä päädyin erään nyt jo entisen uusixlaisen kanssa vähän juttelemaan ja piipahtamaan kaupungilla, niin no lähinnä matkalla rautatieasemalle kumpikin. Joulutähti-kukka käsissä ajauduin Stockmannin kauniin jouluikkunan kautta tavaratalon sisälle hommaamaan lisää tavaraa. Akateemisen ja musiikkipuolen päätin säästää myöhemmäksi ja tuloksena oli ruokaostoksia ja muutama yleishyödyllinen tylsä tavara kuten säilytyspussit. Kurpitsansiemensämpylöitä, kanapestosalaattia ja erilaisia suklaita tarttui ruokapuolilta mukaan. Jonot olivat arvatekin valtavat. Päätin sitten vielä lähteä extempore-kuntoilemaankin, tosin aika kevyeen jumppaan eli ei mitään himotreeniä.
Huomenna on viimeinen työpäivä ennen ansaittua joulutaukoa. Sitten onkin aika stressailla, puuhailla kaikkea (esim. kädentaitoja!), nauttia joulusta, suunnitella tulevaa ja piipahtaa päiväristeilyllä Tallinnassa. Joulumieltä ei vielä toistaiseksi ole suuremmin, kämpän siivous on puolitiessään enkä ole saanut annettua hankittuja joululahjoja, mutta en jaksa stressata tällaisista asioista. Huomenna kaikki työkaverit saavat itse tekemäni joulukortit ja jotain pientä pähkinäpurtavaa. Rentoa menoa siis.
Superia foodia
Sain vinkin, etten kommentoisi ja puhuisi ruoasta koko ajan. Tämä on ihan minun ja ympärillä olevien ihmisten hyväksi. Olen yrittänyt, mutta vaikeaa.
Syön minulle supereita ruokia, vaikka voisin paljon liikkuvana hotkia vaikka donitseja ja pizzaa. Kaikella on kohtuutensa, mutta olen aina mielelläni syönyt paljon vitamiinipitoisia ruokia enkä tyhjää höttöä. Tietenkin listallani on ollut mm. sipsejä Syön toisinaan pizzaa tai paljon valkoista sokeria, mutta hyvin hallitusti ja usein varioin niitä omiin juttuihini. Jouluna tai milloin vaan on kiva syödä kaikkea turhaa, mutta minulle tulee parempi olo ruoista, jotka sisältävät elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineta. Tulen yksinkertaisesti paremmalle tuulelle. On vaikeaa elää liian terveellisesti ja vahtia, että syön tarpeeksi, mutta kunhan pääsen yli syömisen ajattelemisen kahleista, on superfoodien syöminen hyvä juttu.
Vaikka käyn paljon ekokaupoissa ja olen tutustunut moneen muodin mukaiseen superfoodiin, kuten gojimarjoihin, olen löytänyt oman kanta-asiakastuotteeni, joista tulee hyvä fiilis enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Tässä minun tällä hetkellä käyttämiäni "superoodeja":
Avokado
Joskus menee pala, joskus kokonaan, mutta varma asia: tämä rasvainen hedelmä on terveellinen. Maistuu erityisesti iltapalallani leivän ja raejuuston kanssa.
Juureslastut
Näitä herkkuja on saatava viikottain! Mm. Pirkka, Chipsters luomulastut ja Rips Vege Chips ovat tuttua. Syön hyvin usein pääruoan kanssa täydentäen kasvisosuutta. Maistuu tietysti dipattunakin.
Cashewpähkinät
Saatava lähes päivittäin, niin hyviä ovat.
Raejuusto
Ostan poikkeuksetta samaa Rainbow 2% laktoositon, en yleensä suostu ostamaan muuta. En ole kehonrakentaja, mutta sopii kenelle tahansa hyvän proteiinipitoisuutensa vuoksi. Kasvisruokien kanssa maistuva proteiinilisä, muuten olen tykännyt syödä iltaisin proteiininlähteenä. Voisin ehkä palata syömään aamuisin kaurapuuron kanssa?
Steviasuklaat sekä raakasuklaa/kaakao ja raakakaakaonibsit
"Raakasuklaa on suklaata, jonka valmistukseen käytettyjä raaka-aineita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Näin suklaassa on jäljellä myös arvokkaat ainesosat kuten entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä"
Myös muut suklaat menevät aina, mutta erityisesti raakasuklaa on ollut suuri hitti. Raakasuklaata ei tarvitse edes syödä kilokaupalla, ja syötyäni enemmän raakasuklaata ei edes tee mieli suuria määriä. Raakasuklaan lisäksi olen ihastunut Stevialla makeutettuihin suklaisiin, erityisesti Cavalierilla löytyy ihania suklaita, joissa on. Tumma raakakaakaojauhe on viikottaisessa käytössäni smoothieissa.
Syön minulle supereita ruokia, vaikka voisin paljon liikkuvana hotkia vaikka donitseja ja pizzaa. Kaikella on kohtuutensa, mutta olen aina mielelläni syönyt paljon vitamiinipitoisia ruokia enkä tyhjää höttöä. Tietenkin listallani on ollut mm. sipsejä Syön toisinaan pizzaa tai paljon valkoista sokeria, mutta hyvin hallitusti ja usein varioin niitä omiin juttuihini. Jouluna tai milloin vaan on kiva syödä kaikkea turhaa, mutta minulle tulee parempi olo ruoista, jotka sisältävät elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineta. Tulen yksinkertaisesti paremmalle tuulelle. On vaikeaa elää liian terveellisesti ja vahtia, että syön tarpeeksi, mutta kunhan pääsen yli syömisen ajattelemisen kahleista, on superfoodien syöminen hyvä juttu.
Vaikka käyn paljon ekokaupoissa ja olen tutustunut moneen muodin mukaiseen superfoodiin, kuten gojimarjoihin, olen löytänyt oman kanta-asiakastuotteeni, joista tulee hyvä fiilis enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Tässä minun tällä hetkellä käyttämiäni "superoodeja":
Avokado
Joskus menee pala, joskus kokonaan, mutta varma asia: tämä rasvainen hedelmä on terveellinen. Maistuu erityisesti iltapalallani leivän ja raejuuston kanssa.
Juureslastut
Näitä herkkuja on saatava viikottain! Mm. Pirkka, Chipsters luomulastut ja Rips Vege Chips ovat tuttua. Syön hyvin usein pääruoan kanssa täydentäen kasvisosuutta. Maistuu tietysti dipattunakin.
Cashewpähkinät
Saatava lähes päivittäin, niin hyviä ovat.
Raejuusto
Ostan poikkeuksetta samaa Rainbow 2% laktoositon, en yleensä suostu ostamaan muuta. En ole kehonrakentaja, mutta sopii kenelle tahansa hyvän proteiinipitoisuutensa vuoksi. Kasvisruokien kanssa maistuva proteiinilisä, muuten olen tykännyt syödä iltaisin proteiininlähteenä. Voisin ehkä palata syömään aamuisin kaurapuuron kanssa?
Steviasuklaat sekä raakasuklaa/kaakao ja raakakaakaonibsit
"Raakasuklaa on suklaata, jonka valmistukseen käytettyjä raaka-aineita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Näin suklaassa on jäljellä myös arvokkaat ainesosat kuten entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä"
Myös muut suklaat menevät aina, mutta erityisesti raakasuklaa on ollut suuri hitti. Raakasuklaata ei tarvitse edes syödä kilokaupalla, ja syötyäni enemmän raakasuklaata ei edes tee mieli suuria määriä. Raakasuklaan lisäksi olen ihastunut Stevialla makeutettuihin suklaisiin, erityisesti Cavalierilla löytyy ihania suklaita, joissa on. Tumma raakakaakaojauhe on viikottaisessa käytössäni smoothieissa.
Mikä on tärkeintä? Vastaus: aamiainen.
Lempimysliä (Alara date with cocoa), hedelmälastuja ja päälle vielä banaania maituotuotteiden kera. Kuvassa on vielä kookosvettä virkistämään aamua.
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
18. päivä joulukuuta & mietelauseita liikkumisesta sekä ruoasta
"Jatkuvasta liikkeellä olemisesta on tullut henkilölle Marjut pakkomielle. Liikunta sen sijaan ei enää ole, rauhoittuminen näkyy hänestä jo päällepäin". Sanat, jotka voisin kuvitella jonkun kuvailevan minua ja suhdettani liikuntaan.
Mietin, mistä alkoi vaihe jolloin olin entisen sohvaperunan sijaan turhankin aktiivinen. Luulen, että vaihe alkoi hiljalleen syksyllä 2012 ja totta kai aluksi oli takana into olla tyytyväinen itseensä ja ulkonäköönsä sekä voida hyvin ja elää terveellisesti.
Muutuin liian laihaksi, koska ensin leikin ruoalla (kokeilin hiilihydraatittomuutta ja mm. go fat gota, en suosittele kenellekään) ja myöhemmin kun aloin syödä enemmän, mutta kevyesti ja kasvis/proteiinipainotteisesti, huomasin aineenvaihduntani olevan aivan jotain muuta kuin entisensä. Niin. Pieni ja laiha, mutta söin
Muiden mielestä olen liian laiha: minulle sanotaan, että söisin enemmän kun olen niin laiha ja liikkuisin vähemmän. Aloinko liian aktiiviseksi, ylikuntoiseksi laihuuden takia? Vai aloinko liikkumaan onnellisuuden ja hyvän olon takia? Nykyisin ulkonäkö on minulle yksi asia muiden joukossa, enemmän olen keskittynyt itse liikuntaan ja ruokaan.
Olen tyytyväinen ja ylpeä itsestäni, että olen tehnyt vaikeita päätöksiä liikunnan suhteen. Lopetin spinningin ja zumban, koska tajusin niiden kuluttavan suuresti mm rasvavarastojani, koska olen vieläkin hyvin hoikka. Fyysinen työ on lisännyt energiantarvettani saman verran kuin urheilevalla puolta painavammalla miehellä. Sen takia salitreeneistä ei ole minulle hyötyä, koska liikun yli kulutukseni. Mutta rakkaus liikuntaan tulee aina pysymään: minusta on mukavaa ja aivan ihanaa käydä joka päivä pienellä kevyellä lenkillä ja kerran viikossa rauhallisemmassa joogan tyyppisessä asahissa. Liikunnalla ja hyvällä ruoalla on mukava palkita itseään. Aina pitää antaa armoa itselleen, sallia kaikkea roskaa, olla laskematta tyydyttääkö suupala X energiantarpeen ja onko treenisapuskassa X tarpeeksi proteiinia. Mutta tämä on vaikeaa. Uskon kuitenkin olevani vielä armollisempi itselleni ja myös muunkin kuin liikunnan suhteen. Kunhan tajuan tämän, huomaan, että murehtiminen ja stressaaminen ja häslääminen.
Armahtaa, tehdä siltä miltä itsestään tuntuu. Kun olen onnellisimmillani voin vain rauhoittua illalla hyvän kirjan ääreen tai askarrella jotain kivaa. Itse en voisi jättää touhuamista, siivoamista ja . En pysty edes illalla makaamaan koomassa vaan siivoilen tai vaikka tuunailen/askartelen jotain. Huomaan siten yhdeksän aikoihin illalla jo olevani väsynyt sen sijaan, että odottaisin sängyssä unen tuloa ja rauhoittuisin, kuten olen muilta saanut vinkiksi. Sisäinen buddha voisi herätä. Tällainen on yksi D-A-D-yhtyeen promojuliste olohuoneeni seinällä. Siinä bändi on piirretty Buddhan henkeen. Lempiyhtye ja rauha..
Elämästä nauttiminen ja liikuntalajin löytäminen on tärkeää. Minulle sisäpyöräily eli spinning oli todella tärkeä osa aikanaan ja koin aina mahtavan olon kun olin puristanut intervalleja ja hikeä ja painellut treenireppuselässä. Kotona tein aina hyvää ruokaa ja relasin loppuillan.
Minulla on vaikeita pakko-oireita liikkumisen ja tekemisen suhteen. En ole saanut koskaan kunnollista diagnoosia AD/HD:sta, mutta vasta aikuisella iällä olen. Lapsena olin temperamenttinen, suurisuinen ja räjähtävä, kotona häirikkö mutta koulussa hiljainen ja kiusattu. Ehkä se alisti minut sitten monen asian kautta tähän elämäntilanteeseen.
Mietin, mistä alkoi vaihe jolloin olin entisen sohvaperunan sijaan turhankin aktiivinen. Luulen, että vaihe alkoi hiljalleen syksyllä 2012 ja totta kai aluksi oli takana into olla tyytyväinen itseensä ja ulkonäköönsä sekä voida hyvin ja elää terveellisesti.
Muutuin liian laihaksi, koska ensin leikin ruoalla (kokeilin hiilihydraatittomuutta ja mm. go fat gota, en suosittele kenellekään) ja myöhemmin kun aloin syödä enemmän, mutta kevyesti ja kasvis/proteiinipainotteisesti, huomasin aineenvaihduntani olevan aivan jotain muuta kuin entisensä. Niin. Pieni ja laiha, mutta söin
Muiden mielestä olen liian laiha: minulle sanotaan, että söisin enemmän kun olen niin laiha ja liikkuisin vähemmän. Aloinko liian aktiiviseksi, ylikuntoiseksi laihuuden takia? Vai aloinko liikkumaan onnellisuuden ja hyvän olon takia? Nykyisin ulkonäkö on minulle yksi asia muiden joukossa, enemmän olen keskittynyt itse liikuntaan ja ruokaan.
Olen tyytyväinen ja ylpeä itsestäni, että olen tehnyt vaikeita päätöksiä liikunnan suhteen. Lopetin spinningin ja zumban, koska tajusin niiden kuluttavan suuresti mm rasvavarastojani, koska olen vieläkin hyvin hoikka. Fyysinen työ on lisännyt energiantarvettani saman verran kuin urheilevalla puolta painavammalla miehellä. Sen takia salitreeneistä ei ole minulle hyötyä, koska liikun yli kulutukseni. Mutta rakkaus liikuntaan tulee aina pysymään: minusta on mukavaa ja aivan ihanaa käydä joka päivä pienellä kevyellä lenkillä ja kerran viikossa rauhallisemmassa joogan tyyppisessä asahissa. Liikunnalla ja hyvällä ruoalla on mukava palkita itseään. Aina pitää antaa armoa itselleen, sallia kaikkea roskaa, olla laskematta tyydyttääkö suupala X energiantarpeen ja onko treenisapuskassa X tarpeeksi proteiinia. Mutta tämä on vaikeaa. Uskon kuitenkin olevani vielä armollisempi itselleni ja myös muunkin kuin liikunnan suhteen. Kunhan tajuan tämän, huomaan, että murehtiminen ja stressaaminen ja häslääminen.
Armahtaa, tehdä siltä miltä itsestään tuntuu. Kun olen onnellisimmillani voin vain rauhoittua illalla hyvän kirjan ääreen tai askarrella jotain kivaa. Itse en voisi jättää touhuamista, siivoamista ja . En pysty edes illalla makaamaan koomassa vaan siivoilen tai vaikka tuunailen/askartelen jotain. Huomaan siten yhdeksän aikoihin illalla jo olevani väsynyt sen sijaan, että odottaisin sängyssä unen tuloa ja rauhoittuisin, kuten olen muilta saanut vinkiksi. Sisäinen buddha voisi herätä. Tällainen on yksi D-A-D-yhtyeen promojuliste olohuoneeni seinällä. Siinä bändi on piirretty Buddhan henkeen. Lempiyhtye ja rauha..
Elämästä nauttiminen ja liikuntalajin löytäminen on tärkeää. Minulle sisäpyöräily eli spinning oli todella tärkeä osa aikanaan ja koin aina mahtavan olon kun olin puristanut intervalleja ja hikeä ja painellut treenireppuselässä. Kotona tein aina hyvää ruokaa ja relasin loppuillan.
Minulla on vaikeita pakko-oireita liikkumisen ja tekemisen suhteen. En ole saanut koskaan kunnollista diagnoosia AD/HD:sta, mutta vasta aikuisella iällä olen. Lapsena olin temperamenttinen, suurisuinen ja räjähtävä, kotona häirikkö mutta koulussa hiljainen ja kiusattu. Ehkä se alisti minut sitten monen asian kautta tähän elämäntilanteeseen.
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Laiskotellen lauantai ja sunnuntai
Jätin taas asioita hoitamatta ja käymättä läpi. Perjantain jälkeen hyvin nukuttu yö mutta laiskotteleva olo päätti, etten lähtisikään kauan odottamilleni pikkujouluille Bar Bäkkäriin. Näin teki henkilö, joka kävi aikanaan viisikin kertaa viikossa kyseisessä baarissa ja aina jonkun pienen yhtyeen keikalla juoden pari lonkeroa.
Jäi käymättä Uusixin joulubasaarissa ja Sinisen Verstaan, siis parin vuoden takaisen työpajan/työnantajan myyjäisissä. Päädyin kuitenkin ystävän kera tuhlailemaan rahaa Itikseen ja väsyneenä ruokakauppaan. Itiksessä ei Gigantissa ollut mitään sopivaa, Tigerissä oli pakettikortteja ja ihanat muffinsijoulukuusenpallot, joita en voinut vastustaa! Sitten ruokatuhlailuni sai pökköä pesäään kun oli käyttämättä alennuksia Ruohonjuuressa, joka oli palannut Itikseen. Yllättäen huomasin myös, että Punnitse & Säästä oli myös vieressä tullut uudelleen. Kumpikin vanha suosikkikauppani oli siellä! Se onnen tunne.
Vielä kun malttaisin ja haluaisin syödä sen kaiken herkun antaumuksella ja ilolla, mikä minulla ennen oli.
Iltamien sijaan tein jotain muuta ja päätin aloittaa jouluaskartelut. Askartelujen ohella iltaisin selailen nettiä, koska etsin yhä raivokkaasti sopivaa väliaikaista asuntoa Helsingistä, mikä ei ole tosiaankaan maailman helpoin asunto. Peukut pystyyn vielä jos löytyisi asunto, koska kaksi täydellsintä asuntoa eivät sitten onnistuneetkaan. En siis pääse asumaan Töölöön, mutta Hakaniemen sillan alle löytyypi tie?
Ja nyt ulkona sataa lunta! En ole erityisen talvea ihannoiva ihminen, valkea joulu on tietenkin ihana asia.
Jäi käymättä Uusixin joulubasaarissa ja Sinisen Verstaan, siis parin vuoden takaisen työpajan/työnantajan myyjäisissä. Päädyin kuitenkin ystävän kera tuhlailemaan rahaa Itikseen ja väsyneenä ruokakauppaan. Itiksessä ei Gigantissa ollut mitään sopivaa, Tigerissä oli pakettikortteja ja ihanat muffinsijoulukuusenpallot, joita en voinut vastustaa! Sitten ruokatuhlailuni sai pökköä pesäään kun oli käyttämättä alennuksia Ruohonjuuressa, joka oli palannut Itikseen. Yllättäen huomasin myös, että Punnitse & Säästä oli myös vieressä tullut uudelleen. Kumpikin vanha suosikkikauppani oli siellä! Se onnen tunne.
Vielä kun malttaisin ja haluaisin syödä sen kaiken herkun antaumuksella ja ilolla, mikä minulla ennen oli.
Iltamien sijaan tein jotain muuta ja päätin aloittaa jouluaskartelut. Askartelujen ohella iltaisin selailen nettiä, koska etsin yhä raivokkaasti sopivaa väliaikaista asuntoa Helsingistä, mikä ei ole tosiaankaan maailman helpoin asunto. Peukut pystyyn vielä jos löytyisi asunto, koska kaksi täydellsintä asuntoa eivät sitten onnistuneetkaan. En siis pääse asumaan Töölöön, mutta Hakaniemen sillan alle löytyypi tie?
Ja nyt ulkona sataa lunta! En ole erityisen talvea ihannoiva ihminen, valkea joulu on tietenkin ihana asia.
The Joulukalenterin luukku 15. on yksi parhaista jaksoista. Hölkyn kölkyn juomingit!
perjantai 13. joulukuuta 2013
Pyhä Lucia
Perjantai 13. päivä oli kieltämättä erikoinen päivä. Ei kuitenkaan epäonnellisin. Tiedättekö miltä tuntui itkeä, nauraa ja seota ilman erityistä syytä? Kiitos pikkujouluilijoille ja elämälle! Tänään tulee myös hyvä lauantai.
Vatsani on kipeänä.
Vatsani on kipeänä.
Friday 13th & music challenge
Perjantai 13. päivä on epäonnen päivä näin taikauskoisesti. En ole kovin taikauskoinen enkä halua pitää perjantai 13 päivää. Tänä vuonna '13 on näköjään perjantai 13. päivä jo useaan otteeseen. 13 on epäonnen luku ja mm. urheilukilpailuissa kukaan ei tunnu haluavan numeroa kolmetoista itselleen. Niin on elämä taikauskoista. Itse muuten muistan joskus ipanana koulun hiihtokilpailuissa saaneeni tuon numeron
Tässä päivän tärpit:
Muistan kauan inhonneeni mm. Lovexia ja Uniklubia siksi, että bändit olivat aikanaan hyvin teiniangstisten fanityttöjen kansoittamaa ns.. tampererockia ja ihkuttivat samalla bändien omia idoleitaan ja vertasivat näitä kultaisiin 80-luvun rockbändeihin. Näin karkeasti sanottuna. Myöhemmin huomasin kauhukseni, että oikeastaan näitäkin. Sitä paitsi fanit ovat jo kasvaneet tarpeeksi vanhoiksi ja aikuisiksi.
Onko tästä pitäminen oikeastaan noloa? Biisihän on tarttuva kuin liima. Huomaan yhtäläisyyksiä Desmond Childin hittibiiseihin(anteeksi hifistit, jos ovat eri mieltä). Ihan mukavaa musiikkia. Toimi muuten livenä kun yhden kerran näin, silloin lämmittelivät The Arkia.
Tässä päivän tärpit:
- Santa Lucia! Minusta ei tullut Uusixin Luciaa tai mitään, mutta hyvä päivä kuitenkin.
- Glögijuhlat muutamalle työkaverilleni täällä. Glögiä, pipareita, suklaata and something more.
- Hyvää musiikkia. 13. päivälle on tietenkin vuorossa musiikkihaasteen numero 13. Olen kyllä hyvin laiskasti täyttänyt tätä hyvän musiikin haastetta.
Lovex - Take a Shot
Muistan kauan inhonneeni mm. Lovexia ja Uniklubia siksi, että bändit olivat aikanaan hyvin teiniangstisten fanityttöjen kansoittamaa ns.. tampererockia ja ihkuttivat samalla bändien omia idoleitaan ja vertasivat näitä kultaisiin 80-luvun rockbändeihin. Näin karkeasti sanottuna. Myöhemmin huomasin kauhukseni, että oikeastaan näitäkin. Sitä paitsi fanit ovat jo kasvaneet tarpeeksi vanhoiksi ja aikuisiksi.
Onko tästä pitäminen oikeastaan noloa? Biisihän on tarttuva kuin liima. Huomaan yhtäläisyyksiä Desmond Childin hittibiiseihin
torstai 12. joulukuuta 2013
Marjutin torstai, itkua ja naurua
Joulukalenterin luukkuja ja kalenteria tutkin, onpas joulukuu jo pitkällä. Maaginen 12.12., lapsena tuskailin, että miksei se voisi olla 21.12. ja jouluaatto olisi ovella. <hymiö>. 12.12.2013. Viime vuoden päivä oli hauskempi, oli sentäs 12.12.12. Aikaisemmin 12. päivä joulukuuta on minulle kuitenkin ollut se päivä, kun aloitan leipomaan ja sisutamaan joulujuttuja, yleensä en siis aiemmin. Nyt voimani ovat vieläkin puolitiessään, mutta toivottavasti ehdin postittaa pari askartelemaani postikorttia, leipoa viikuna- ja banaanileipää ja siivota sotkut.
Putkirempan väliaikaisasuntoa ei ole vieläkään, olen saanut epäsopivia tai liian kalliita tarjouksia, parille en kelvannut tietenkään työsuhteeni takia. Niin. Mitä helvettiä asun Helsingissä, jossa kaikki muutkin haluavat asunnon?
Olen juossut erinäisistä syistä lääkäreillä ja poliklinikoilla vuosia, mutta mitään oikeaa apua ei aina tunnu löytyvän. Viimeisen vuoden aikaan syyttävä sormi osuu joka paikassa laihtumiseeni, mutta olen sitkeästi niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden takia käynyt uudelleen ja uudelleen lääkärissä. Tänään oli vuorossa Meilahden klinikka ja sitä myöten odottelua ja työpäivän puolikas. Tiedän, että minulla on ongelma liiallisen liikunnan ja syömisen kanssa, mutta ärtyynnyin taas niistä kommenteista taas mitä sain. Lääkkeitä ja pakkolepoa ikuisesti.
On ollut kaikenlaista tänään ja viikolla. Päätin jättää työväenopiston teatteriryhmän kesken, vaikka aika paljon se kirpaiseekin. Jotkut voisivat sanoa, että c'mon, onko se nyt mitä halusit, mutta hei, listen to yourself.
Päivällä hyppäsin Meikusta tultuani Arabian kautta Kumpulan Uni-sport-mestaan, koska ohjattu naisten jumppa oli tänään pilatesta ja rentoutusta. <Kiellettyä harrastaa liikuntaa>. Tästä pidin aivan valtavasti, vähän samaa ihanaa terveysliikuntaa kuin joka tiistainen asahi. Avauduin ohjaajalle myöhemmin hieman itkun merkeissä elämästäni ja hän kertoi oman näkökulmansa.
Kävelin sitten Arabian Lifeen etsimään tummaa suklaata ja tabletteja, Tiimarin jätin tällä kierroksella väliin, joten seuraavaksi suuntasin lempiruokakauppaani, K-Marketiin. Ostaessani ensin vihanneksia huomasin tuoretta siemenpatonkia ja kirjolohifiletarjouksen. Olin jättänyt aamulla puolivalmiiksi uuniin kanaa ja riisiä, koska olin tietenkin helvetti suunnitellut syöväni ne. Nyt rikoinkin kaiken, vaikka en vieläkään täysin osaa broken the rules. Päädyin ihanaan lohi siemenpatonkiin ja kaveriksi Jalostajan kasvishernekeittoon, johon olen täydellisen ihastunut.
Unohdin ostaa glögiä ja sekös harmittaa, onneksi on suklaata. Käperryn kohta sänkyyn lukemaan jotain kirjaa, todennäköisimmin Leena Lehtolaista. Ja en siivoa mitään.
Putkirempan väliaikaisasuntoa ei ole vieläkään, olen saanut epäsopivia tai liian kalliita tarjouksia, parille en kelvannut tietenkään työsuhteeni takia. Niin. Mitä helvettiä asun Helsingissä, jossa kaikki muutkin haluavat asunnon?
Olen juossut erinäisistä syistä lääkäreillä ja poliklinikoilla vuosia, mutta mitään oikeaa apua ei aina tunnu löytyvän. Viimeisen vuoden aikaan syyttävä sormi osuu joka paikassa laihtumiseeni, mutta olen sitkeästi niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden takia käynyt uudelleen ja uudelleen lääkärissä. Tänään oli vuorossa Meilahden klinikka ja sitä myöten odottelua ja työpäivän puolikas. Tiedän, että minulla on ongelma liiallisen liikunnan ja syömisen kanssa, mutta ärtyynnyin taas niistä kommenteista taas mitä sain. Lääkkeitä ja pakkolepoa ikuisesti.
On ollut kaikenlaista tänään ja viikolla. Päätin jättää työväenopiston teatteriryhmän kesken, vaikka aika paljon se kirpaiseekin. Jotkut voisivat sanoa, että c'mon, onko se nyt mitä halusit, mutta hei, listen to yourself.
Päivällä hyppäsin Meikusta tultuani Arabian kautta Kumpulan Uni-sport-mestaan, koska ohjattu naisten jumppa oli tänään pilatesta ja rentoutusta. <Kiellettyä harrastaa liikuntaa>. Tästä pidin aivan valtavasti, vähän samaa ihanaa terveysliikuntaa kuin joka tiistainen asahi. Avauduin ohjaajalle myöhemmin hieman itkun merkeissä elämästäni ja hän kertoi oman näkökulmansa.
Kävelin sitten Arabian Lifeen etsimään tummaa suklaata ja tabletteja, Tiimarin jätin tällä kierroksella väliin, joten seuraavaksi suuntasin lempiruokakauppaani, K-Marketiin. Ostaessani ensin vihanneksia huomasin tuoretta siemenpatonkia ja kirjolohifiletarjouksen. Olin jättänyt aamulla puolivalmiiksi uuniin kanaa ja riisiä, koska olin tietenkin helvetti suunnitellut syöväni ne. Nyt rikoinkin kaiken, vaikka en vieläkään täysin osaa broken the rules. Päädyin ihanaan lohi siemenpatonkiin ja kaveriksi Jalostajan kasvishernekeittoon, johon olen täydellisen ihastunut.
Unohdin ostaa glögiä ja sekös harmittaa, onneksi on suklaata. Käperryn kohta sänkyyn lukemaan jotain kirjaa, todennäköisimmin Leena Lehtolaista. Ja en siivoa mitään.
perjantai 6. joulukuuta 2013
Joulukalenteri, luukku 6
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!
On aika ottaa glögimuki eteen ja syödä muutama karjalanpiirakka. Ihanan kotoisaa. Kohta on joulukin.
Löysin kaupasta sokeritonta Marlin glögiä. Vaikka makeutusaineista ja sokerista voi olla montaa mieltä, on minulla syömisövereiden mukana ja ehkä myös itseni kuuntelemisena tullut valkean ja lisätyn sokerin välttäminen. Makeutusaineet ja erityisesti aspartaami turvottavat, mutta aspartaami ei olekaan mielestäni hyvä makeutusaine. Tuo löytämäni on makeutettu sukraloosilla ja asesuflamaani K:lla. Tietenkin syön surutta mm. viikunoita ja banaaneja, joissa sokeria riittää, mutta mehuun tai karkkiin, jossa on sokeria, en yleensä koske (paitsi suklaaseen toisinaan...).
Tänään en tee mitään muuta erityistä kuin olen yksin kotona. Eilen olin Pariisin Kevään keikalla ja huomenna on vuorossa Michael Monroen keikka, jonne sain onkin kummallisen VIP-lipun. Ensimmäistä kertaa en jonota eturiviin moshauspaikalle vaan menen joidenkin luultavammin paljon maksaneiden täti- ja setäihmisten "näin Hanoi Rocksin 80-luvulla" joukkoon. Ihan hullua?
On aika ottaa glögimuki eteen ja syödä muutama karjalanpiirakka. Ihanan kotoisaa. Kohta on joulukin.
Löysin kaupasta sokeritonta Marlin glögiä. Vaikka makeutusaineista ja sokerista voi olla montaa mieltä, on minulla syömisövereiden mukana ja ehkä myös itseni kuuntelemisena tullut valkean ja lisätyn sokerin välttäminen. Makeutusaineet ja erityisesti aspartaami turvottavat, mutta aspartaami ei olekaan mielestäni hyvä makeutusaine. Tuo löytämäni on makeutettu sukraloosilla ja asesuflamaani K:lla. Tietenkin syön surutta mm. viikunoita ja banaaneja, joissa sokeria riittää, mutta mehuun tai karkkiin, jossa on sokeria, en yleensä koske (paitsi suklaaseen toisinaan...).
Tänään en tee mitään muuta erityistä kuin olen yksin kotona. Eilen olin Pariisin Kevään keikalla ja huomenna on vuorossa Michael Monroen keikka, jonne sain onkin kummallisen VIP-lipun. Ensimmäistä kertaa en jonota eturiviin moshauspaikalle vaan menen joidenkin luultavammin paljon maksaneiden täti- ja setäihmisten "näin Hanoi Rocksin 80-luvulla" joukkoon. Ihan hullua?
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
Joulukalenteri, luukku 4
Herkkuja herkkuja! Aion järjestää työ/pajakavereilleni jonkinlaiset juhlat Lucian päivänä, joka on myös mystinen perjantai 13. päivä. Vaaleahiuksisena ihmisenä voisinkin leikkiä neitokaista, mutta en sitten tiedäkään asiasta mitään. Palaan aiheeseen sitten 13. päivä. Koen homman ehkä enemmän suomenruotsalaisille kuuluvaksi hommaksi, enkä aio leipoa sahramilla maustettua pullaa.
Proteiini-kookoskakkua jouluksi/illanistujaisiin
Stevian makuista vaniljajauhetta (proteiinijauhoja uhrasin hieman)
Kananmuna
Kookoskermaa purkillinen
Graham- ja soijajauhoja
Hyvin über-marjutmaista?
Proteiini-kookoskakkua jouluksi/illanistujaisiin
Stevian makuista vaniljajauhetta (proteiinijauhoja uhrasin hieman)
Kananmuna
Kookoskermaa purkillinen
Graham- ja soijajauhoja
Hyvin über-marjutmaista?
Tilaa:
Kommentit (Atom)