Perfect weekend alone

Pieniä onnellisuuden hetkiä on havaittavissa elämässäni, joita olenkin odotellut tässä tämän tästä. Odotellut? Kyllä, antanut aikaa, päättänyt, että kyllä tämä tästä ajan kanssa eikä enää "kaikki mulle heti" -asennetta. Siis: saan vielä sen unelmien työpaikan, selviän päivä kerrallani, pääsen yli liiasta paahtamis- ja muista henkilökohtaisista ongelmistani, stressaan vähemmän siivoamisesta, selviän yli alkavan putki- ja patteriremontin ja niin edelleen. En ehdi mitenkään saada tuhansia tavaroitani määräaikaan mennessä, mikä ylistressaa. Onneksi en ole enää niin stressaantunut, hullu liikaa sumppia nauttinut mol.fi:n sivuja jahtaava ad/hd-katti näin kirjaimellisesti. Elämäni tuskaisimmat kuukaudet olivat viime syksynä noin vuosi sitten ja päättyivät aika paljon kevääseen. Olin työtön, laihtunut lähes puolet entisestä (ja tämän takia ihmiset luulevat, että laihdutan yhä) elopainostani aivan väärällä tavalla ja liikuin liikaa. Jossain vaiheessa aloin heräillä öisin sekä nukkua huonommin, en enää ehtinyt piirrellä, lukea ja harrastaa mitään ennen mieluisia pieniä juttuja kuten ennen. Musiikki ja kiinnostus mm. furbyihin, käsitöihin ja piirtelemiseen ei ollut enää pääosissa.

Ja kun taloyhtiömme taidekerho ei enää kokoonnu, kuinka löydän aikaa sanoa itselleni, tee nyt taidetta? Asetelmapiirrokset joka tiistai olivat todellista terapiaa.

 

Eilen illalla hommailin kaikenlaista ehkä turhan paljon ja yöuneni menivät sitten hieman askarteluiden takia, mutta tuunailin ihania bokseja. Ainakin on laatikoita kaikenlaiseen pakkailuun.

Tänä viikonloppuna on aika antaa itselleen armoa, jota minulle toivotaan töissä asti. Armoa ja aikaa itselleni. Joskus minun oli pakko nähdä ystäviä ja kavereita, vetää pää täyteen viinaa joka ikinen perjantai ja lauantai maaten sunnuntait krapulassa syöden yhden pizzan per päivä. Olihan se hauskaa aikaa mutta olin tyytymätön itseeni. Nykyisin olen yllättävän tyytyväinen itseeni, olen päässyt yli pahimman perfektionismiongelmani ja voin sanoa olevani ylpeä omista saavutuksistani.

Perjantaina, hyvin levättynä ja onnistuneena lilluin illan spinning-tunnin jälkeen kauan kylpyammeessa ja luin Tolstoin Anna Kareninaa, jonka hommasin ilmaiseksi kierrätyskeskuksesta. Päivää ennen, torstaina aloitin Kustaankartanon tiloissa työväenopiston teatteriryhmässä. Ensi alkuun oli vain improvisaatioharjoituksia pienryhmissä. Meidän pieni ryhmä teki kaupan hermostuneesta kassasta näytelmän, jossa esitin hermostunutta jonossa etuilevaa teinipoikaa. Kävimme läpi elementtejä kuinka näyteltyä kehitetään ja mm. ongelmakohtiin puututtiin, hiottiin pienoisnäytelmät näin sanottuun oikeaan suuntaan. Kivoja ihmisiä vaikutti olevan, ja tulin kotiin yhtä matkaa yhden tytön kanssa, joka asuu samassa suunnassa. Tulen taatusti viihtymään, kun jatkossa olisi tarkoitus tehdä oikea näytelmä. Vihdoinkin mahdollisesti pääsen teatterin lavalle.

Something happened... ja lisää musiikkipäivityksiä tulossa.

np. The Sounds - Dance With Me