perjantai 26. heinäkuuta 2013

"Älä aina paahda"

Lauantaina aloin tehdä kahvikakkua äidille ja isälle. Laitoin innoissani banaania, mustikoita, taateleita ja viikunoita graham- ja spelttijauhojen sekaan, makeutin ekokaupasta ostetulla stevialla ja kaakaorouheella. Olin innoissani: terveellistä hyvää muille jaettavaksi, josta pystyisin ottamaan itselleni pienen suupalan. Kaiken taustalla on kuitenkin pakkomielteinen tekeminen ja paahtaminen sekä outojen mielihalujen tyydyttäminen. Tuntuu, että haluan esitellä vanhemmilleni ja muille elämäntapojani. En osaa olla paikallani, mutta ahdistun ja koen huimausta, jos en saa ruokaa tiettyyn kellon aikaan ja tee liikuntatreenejäni tismalleen sinä päivänä kun olen suunnitellut.

Monet näkevät minut anorektisena luurankona, joka ei syö mitään. Itse todistelen muille kuinka syön (ja oikeasti syön, koska pakkomielteisesti olen laskenut) yli 2500 kaloria päivässä ja silti olen laiha. Liikun nimittäin kaiken edestä. Liikun nukkuessanikin. Niin, minulla on ortoreksia, jota monet eivät tiedä tai tunnista. En syö yhtään ylimääräistä suupalaa, jos en tiedä mitä se sisältää. Liikun myös mielelläni ja paljon. Liikunta ei  onneksi ole niin pakkomielteistä kuin joskus, se on minulle vain luonnollista ja nautin siitä yli kaiken, vaikka muut luulevat, että liikun pakonomaisesti. Todistelen tästä huolimatta muille ihan liikaa, kuinka liikun ja syön terveellisesti. Liikun toisinaan myös turhan paljon, mutten osaa levätä, mikä olisi tärkeintä. Kroppani sanoo toisinaan aivan poks, mutta ahdistun, jos istun liikaa paikallani.

Tuntuu, ettei minulla ole aikaa pitää lifestyle-, musiikki- ja kädentaitoblogia, vaikka haluaisinkin kovasti. Olen ottanut satoja kuvia ruoista, vaatteistani, kädentaitotöistäni ja itsestäni, mutten jaksa valikoida niitä internettiin. Minulla menee liikaa aikaa siihen, että mietin mitä teen ja syön seuraavaksi sekä siihen, että siivoan kämppääni koko ajan.

Olin Lieksassa vanhempieni luonakin aivan liikunnan lumoissa. Kokeilin paikallista kuntosalia, vaikka jalkaprässi ja painot tuntuivat olevan aivan erilaisia kuin kotisalillani Finnbodylla. "No hei, se oli Lieksa...". Onneksi osasin sentäs levätä hieman ja sain ommeltua yhtä tuunatuista rockliiveistäni, jota pidin Ilosaarirockissa ja joka tulee olemaan seuraavilla festivaaleilla Kuopiorockissa.


Tämä ei sentäs ole Lieksasta vaan kotikuntosaliltani Finnbody Lady's Club Sörnäisestä. Hellacopters edustaa treenipaitasatoa!

Ilosaarirockin jälkeen yritin relata, mutta halusin kuitenkin treenata edes jotai. Yksi maanantai meni kuntosalilla ylä- ja keskikropan treenin merkeissä, vaikka olenkin tosi huono ryhmäliikuntojen ulkopuolisissa treeneissä. Illan piirtelin ja rauhoittelin itseäni. Tiistaina pyöräilin äidin kanssa, sisältyihän päivää siivoamista ja kaupoissa käymistä äidin kanssa. Kesiviikon ja perjantain yritin pitää vapaina, mutta liikuin ja tuunasin vaatteita päivän. Torstaina Jalka- ja keskikropan treeni, jonka tein myös edellisenä päivänä. Lauantaina iltapäivällä tein oman punttiksen kotona, painottui taas keskivartaloon. Pari tuntia treeneistä painuin suihkuun, tein herkulliset eväät (papu-katkarapusalaattia) ja äiti vei minut junalle, jossa jumiti illan ja saavuin takaisin Helsinkiin yhdentoista kieppeillä.

Tuunailin vähän yhtä rockliiveistäni.

Onneksi tänään lupasin itselleni shoppaus- ja lepopäivän jälleen kerran. Päivän hienoin juttu oli, että löysin aivan täydellisen vintage-tyylisen mekon Töölön "kävin vahingossa" -vintagekaupasta. Alunperin piti lähteä vain japanilaiseen ravintolaan syömään Helinän kanssa ja juttelemaan kädentaitojutuista, mutta mesta olikin kesälomalla, joten poikkesimme vieressä ollessa putiikissa. Perinteinen säätömomentti koettiin, kun nostin käteistä automaatista, luulin jo nostaneeni 140 euroa, joten piti juosta kipin kapin Danske Bankeniin selvittämään asia. Käteisautomaatista sain lopulta 20 euroa, joilla ostin mekon, mutta yhtä ihanaa hattua en ostanutkaan (yhteissumma olisi ollut kamalat 70 euroa ja minun piti nostaa 80-90 euroa, mutta onnistuin tosiaan painamaan "140 euroa" -nappia mutta säädin peruutuksen kanssa), koska luulin tuhlanneeni sen 140 euroa taivaan tuuliin. Onneksi näin ei käynyt.

Törmäsin vielä Ingaan lähtiessäni Dankskesta. Sai minut miettimään asioita. Pyörimme parissa vaatekaupassa, mutten ostanut niistä mitään. Lopuksi päätin käydä yksikseni Foorumissa La Grillissä syömässä ja söin mitä halusin: herkullisia paahdettuja perunoita ja lohimedaljonkia, vaikka ensin mietinkin vieressä ollutta suosikkiani Foorumin pohjakerroksen ravintoloista, nimittäin Habibia ja sen falafelia, joka on aivan ihanaa. Osaisin tehdä samaa lohiruokaa itsekin, mutta kyllä tuo oli jotenkin oli mainiota ravintolassakin. Illalla mätin vielä koko purkin raejuustoa ja kasvissipsejä kelaamatta kuinka paljon söin, näennäisiä terveellisyyksiä siis. :D


Lupasin itselleni jotain hyvää:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti