tiistai 30. heinäkuuta 2013

I wish I sleeping my day away

Toinen työviikko takana kesätauon jälkeen ja lepäämätön olo jatkuu. Valoisa sää pitää pintansa. Olen unihäiröinen liiallisen paahtamisen takia, mutta toisinaan osaan ja saan nukuttua hyvin. Pärjään ihmeellisen vähällä unella moneen muuhun verrattuna. Viime yönä luontäiti taas kuitenkin herätti turhan aikaisin, en osaa oikein nukkua valoisalla. Vaikka menisin nukkumaan kahdelta kymmenen tai yhdentoista sijasta uneni loppuvat viiden kuuden aikaan ja herään ainakin kerran yössä.

Niin, liikaa liikuntaa ja tekemistä taas. Sunnuntaina olin aika siivota, siivota ja siivota - ja homma jatkuu vielä tänäkin päivänä. Äiti ja Aleksi tulivat kylään eilen ja kämpän piti mielestäni olla edustuskunnossa, vaikka se ei olekaan. Harrastukseni on nimittäin ikuinen siivoaminen ja kämpän järjesteleminen. En saa rauhaa, jos tiskit ovat paskasti. Tosin kaksioni taide- ja tuunaushuone, entinen makuuhuoneeni, on ikuinen romukasa ja kaikki väreistä, koruista ja säilytetyistä laatikoista ovat ihan sekaisin. CD- ja LP-levytelineet odottavat aakkostamista ikuisuuden. Siivoan oikeasti 24/7, silti kaikki on sotkuista. Minulla ei ole enää aikaa muuhun kuin siivoamiseen.

Älä luontoäiti vie yöuniani siivoamisen takia!

Veljeni Aleksi lähti sitten takaisin Australiaan asumaan, tuli samalla matka äidin kanssa käymään. Asuipahan sellaisen vuodenkin joulun mukaan lukien siellä ja tuli Suomeen kesäkuussa Thaimaan lomailun kautta. Maailmanmatkaaja- ja asuja. Minä homehdun Suomessa. Mietin aina, millaista elämä olisi toisaalla.

Olisin hyvin tyytyväinen, jos saisin kaikki tavarani järjestettyä, jotta voisin alkaa taas piirtelemään kakkoshuoneessa iltaisin. Nyt se on asuinkelvoton. Toinen toiveeni olisi, että nukkuisin vaikka päivällä kun en osaa yöllä.

Tilanteeseen sopivaa musiikkia. Pari päivää ja näen ja kuulen tämän suosikkini muutenkin livenä. Ihanaa, musiikki on elämäni. Miksen aloittaisi musiikkiblogia?


 
D-A-D - Sleeping My Day Away
 
Mumbling goodmorning & raising my head
A bad breath kiss to my pillow pet
I take a look at the day turns & stay in bed
Open my eyes when the day have died
I turned the world and I slept allright
Now my daymare is over I zip my jeans tight
Oh lord won't you bless this night...

From the pale lips of a youth who lay
I'm sleeping my day away
And when the night comes to the city I say:
I'm sleeping my day away
Yeah! With my pale lips in the pillow I say:
I'm sleeping my day away
After dark is the game I play
I'm sleeping my day away I'm sleeping my day away

When my dreams begin I'd be proud to be letting you in
With a smile on my face I guide our dreamboat in
So if you wanna travel along with me
You better sleep tight the rest of the day
You see I could be a sleeper it's not rest I lack
'Coz I hit the sack when the suns coming back

From the pale lips of a youth who lay
I'm sleeping my day away
And when the night comes to the city I say:
I'm sleeping my day away
Yeah! With my pale lips in the pillow I say:
I'm sleeping my day away
That after dark - is the game I play
I'm sleeping my day, I'm sleeping my day, I'm sleeping my day
I'm sleeping my day away
I'm sleeping my day away
Yeah! Now I've turned the world around yeah! I did it again
I'm sleeping my day away
And now I have to wear my shades down sleepers lane
I'm sleeping my day away
Yeah! All the good people have gone to bed again
I'm sleeping my day away
'Coz the devil's at work inside my brain
I'm sleeping my day away I'm sleeping my day away
I'm sleeping my day away I'm sleeping my day away away...
 

perjantai 26. heinäkuuta 2013

"Älä aina paahda"

Lauantaina aloin tehdä kahvikakkua äidille ja isälle. Laitoin innoissani banaania, mustikoita, taateleita ja viikunoita graham- ja spelttijauhojen sekaan, makeutin ekokaupasta ostetulla stevialla ja kaakaorouheella. Olin innoissani: terveellistä hyvää muille jaettavaksi, josta pystyisin ottamaan itselleni pienen suupalan. Kaiken taustalla on kuitenkin pakkomielteinen tekeminen ja paahtaminen sekä outojen mielihalujen tyydyttäminen. Tuntuu, että haluan esitellä vanhemmilleni ja muille elämäntapojani. En osaa olla paikallani, mutta ahdistun ja koen huimausta, jos en saa ruokaa tiettyyn kellon aikaan ja tee liikuntatreenejäni tismalleen sinä päivänä kun olen suunnitellut.

Monet näkevät minut anorektisena luurankona, joka ei syö mitään. Itse todistelen muille kuinka syön (ja oikeasti syön, koska pakkomielteisesti olen laskenut) yli 2500 kaloria päivässä ja silti olen laiha. Liikun nimittäin kaiken edestä. Liikun nukkuessanikin. Niin, minulla on ortoreksia, jota monet eivät tiedä tai tunnista. En syö yhtään ylimääräistä suupalaa, jos en tiedä mitä se sisältää. Liikun myös mielelläni ja paljon. Liikunta ei  onneksi ole niin pakkomielteistä kuin joskus, se on minulle vain luonnollista ja nautin siitä yli kaiken, vaikka muut luulevat, että liikun pakonomaisesti. Todistelen tästä huolimatta muille ihan liikaa, kuinka liikun ja syön terveellisesti. Liikun toisinaan myös turhan paljon, mutten osaa levätä, mikä olisi tärkeintä. Kroppani sanoo toisinaan aivan poks, mutta ahdistun, jos istun liikaa paikallani.

Tuntuu, ettei minulla ole aikaa pitää lifestyle-, musiikki- ja kädentaitoblogia, vaikka haluaisinkin kovasti. Olen ottanut satoja kuvia ruoista, vaatteistani, kädentaitotöistäni ja itsestäni, mutten jaksa valikoida niitä internettiin. Minulla menee liikaa aikaa siihen, että mietin mitä teen ja syön seuraavaksi sekä siihen, että siivoan kämppääni koko ajan.

Olin Lieksassa vanhempieni luonakin aivan liikunnan lumoissa. Kokeilin paikallista kuntosalia, vaikka jalkaprässi ja painot tuntuivat olevan aivan erilaisia kuin kotisalillani Finnbodylla. "No hei, se oli Lieksa...". Onneksi osasin sentäs levätä hieman ja sain ommeltua yhtä tuunatuista rockliiveistäni, jota pidin Ilosaarirockissa ja joka tulee olemaan seuraavilla festivaaleilla Kuopiorockissa.


Tämä ei sentäs ole Lieksasta vaan kotikuntosaliltani Finnbody Lady's Club Sörnäisestä. Hellacopters edustaa treenipaitasatoa!

Ilosaarirockin jälkeen yritin relata, mutta halusin kuitenkin treenata edes jotai. Yksi maanantai meni kuntosalilla ylä- ja keskikropan treenin merkeissä, vaikka olenkin tosi huono ryhmäliikuntojen ulkopuolisissa treeneissä. Illan piirtelin ja rauhoittelin itseäni. Tiistaina pyöräilin äidin kanssa, sisältyihän päivää siivoamista ja kaupoissa käymistä äidin kanssa. Kesiviikon ja perjantain yritin pitää vapaina, mutta liikuin ja tuunasin vaatteita päivän. Torstaina Jalka- ja keskikropan treeni, jonka tein myös edellisenä päivänä. Lauantaina iltapäivällä tein oman punttiksen kotona, painottui taas keskivartaloon. Pari tuntia treeneistä painuin suihkuun, tein herkulliset eväät (papu-katkarapusalaattia) ja äiti vei minut junalle, jossa jumiti illan ja saavuin takaisin Helsinkiin yhdentoista kieppeillä.

Tuunailin vähän yhtä rockliiveistäni.

Onneksi tänään lupasin itselleni shoppaus- ja lepopäivän jälleen kerran. Päivän hienoin juttu oli, että löysin aivan täydellisen vintage-tyylisen mekon Töölön "kävin vahingossa" -vintagekaupasta. Alunperin piti lähteä vain japanilaiseen ravintolaan syömään Helinän kanssa ja juttelemaan kädentaitojutuista, mutta mesta olikin kesälomalla, joten poikkesimme vieressä ollessa putiikissa. Perinteinen säätömomentti koettiin, kun nostin käteistä automaatista, luulin jo nostaneeni 140 euroa, joten piti juosta kipin kapin Danske Bankeniin selvittämään asia. Käteisautomaatista sain lopulta 20 euroa, joilla ostin mekon, mutta yhtä ihanaa hattua en ostanutkaan (yhteissumma olisi ollut kamalat 70 euroa ja minun piti nostaa 80-90 euroa, mutta onnistuin tosiaan painamaan "140 euroa" -nappia mutta säädin peruutuksen kanssa), koska luulin tuhlanneeni sen 140 euroa taivaan tuuliin. Onneksi näin ei käynyt.

Törmäsin vielä Ingaan lähtiessäni Dankskesta. Sai minut miettimään asioita. Pyörimme parissa vaatekaupassa, mutten ostanut niistä mitään. Lopuksi päätin käydä yksikseni Foorumissa La Grillissä syömässä ja söin mitä halusin: herkullisia paahdettuja perunoita ja lohimedaljonkia, vaikka ensin mietinkin vieressä ollutta suosikkiani Foorumin pohjakerroksen ravintoloista, nimittäin Habibia ja sen falafelia, joka on aivan ihanaa. Osaisin tehdä samaa lohiruokaa itsekin, mutta kyllä tuo oli jotenkin oli mainiota ravintolassakin. Illalla mätin vielä koko purkin raejuustoa ja kasvissipsejä kelaamatta kuinka paljon söin, näennäisiä terveellisyyksiä siis. :D


Lupasin itselleni jotain hyvää:

torstai 18. heinäkuuta 2013

Day 23: A Song to Play at My Wedding

Pelle Miljoona - Tahdon rakastella sinua
  

 
Tähän kappaleeseen ei ole mitään kommenttia. Haluan ehdottomasti juuri tämän suomenkielisen rakkauslaulun soivan häissäni. Suomi on äidinkieleni ja vaikka en suomenkielistä musiikkia niin mielettömiä määriä kuuntele. Mitä jos sulhanen onkin muunkielinen? Epäilen tosin suuresti kappaleen kuulemista, koska epäilen edes pääseväni koskaan naimisiin. *virnistys*

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Ilosaarirock 2013

Koska olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, on pieni pala minua aina Joensuussa ja Ilosaarirockissa. Siis muutakin kuin syntyminen sairaalassa. Hauska asia on, että aloin varsinaisesti käydä Ilosaarirockissa muutettuani pois Pohjois-Karjalasta. Ilosaarirock on Suomen tasolla suht iso festivaali, vaikka esiintyjistä marmatetaankin: ei ole tarpeeksi isoja, samaa paskaa kuin muualla, liikaa ei-rockia jne. Minulle kuitenkin kelpasi tänäkin vuonna, vaikka tärkein bändi, Motörhead peruuttikin ja tilalla ollut Mustasch ei minua kiinnostanut. Silti kaljoittelevapainotteisesta festarikansasta hyvin monella oli yhtyeen paitaa ja fanitavaraa päällä: olivat tulleet katsomaan tuuraajaa tai muuten vaan. Mustaschin jäsenten ihailua Motörheadia kohtaan ei voinut olla huomaamatta juuri bändipaidoista.

Perjantaina saavuin Joensuuhun äidin, Sirkan ja isän kanssa ja kävin viemässä kamat yöpaikkaan tätini luo. Sitten kävin hakemassa työntekijäpaidan ja rannekkeen huomista vapaaehtoiskeissiä varten. Harkitsin, että olisin mennyt Sulo klubille, joka on siis festarialueella oma perjantain tapahtumansa erikseen, mutta olin väsynyt ja voin hieman huonosti omasta mielestäni, joten kävin vain S-Marketissa ostamassa evästä. Isä oli Ilovaarirockissa järkkärinä, illan päätyttyä noiden seurue lähti takaisin Lieksaan.

Road to Joensuu

Ja aamulla huomasin, että ei taas, olen varmaan kipeänä. Menkkakipuja? Vatsa sekaisin? Purjotukselta ja oikealta paskalta en välttynyt tälläkään festarikeissillä. Vatsani oli ihan sekaisin ja nyt ei ollut kyse bajamajabakteerista kuten viime vuoden Tuskassa, koska se oli kai tullut perjantaina. Edessäni olisi ollut 12 tuntia alkoholin anniskelua pääanniskelussa kahden edellisen vuoden tapaan. Olin hullu kun halusin vapaaehtoisesti myydä kaljaa, mutta loppuajan eli toisen päivän olin halunnut vapaaksi bändien takia.. Lauantain suunnitelma oli "Jes, näkisin samalla Nightwishin jakaessani kaljaa", olin ajatellut. Meni pieleen. Alku anniskelu meni ihan hyvin, opin käyttämään kassaa edellisvuotta paremmin, mutta siinä kolmen jälkeen meinasin taas pyörtyä, kun alkoi huimata ja aloin juosta vessassa. Piti jättää talkoohommat sikseen. Sovin, että tulisin seuraavana päivänä, mutta se sitten jäi kuitenkin. Shit. Istuin joskus kuuden aikaan alas Sue-telttaan ja yritin syödä eväitä ennen kuin menisin yöpaikkaan. Katsoin samalla post-rock-bändi Pelicanin keikan. Ihan mukiinmenevää, sen halusinkin nähdä. Joskus käyn extempore katsomassa näitä toisen linjan bändejä festareilla, kerran kävin Isiksen ja yleensä aina jotain elektroa. No kuitenkin, paska olo uudelleen, joten häivyin alueelta. Juuri ovella tuli kirjaimellisesti housuun. Noloa.

Sunnuntaina minulle mussutettiin, että älä mene jos olet kipeä. No olin ihan sairaan paskana ja vedin hulluna kahvia kitusiini, jotta jaksaisin jotain. Fair Trade -kojusta löysin ihania kuivattuja hedelmiä, joita päätin nautiskella, koska festariruokaa ei sinä päivänä tehnyt yhtään mieli.

Michael Monroe oli kuitenkin syy, miksi saavuin edes paikalle. Settilistaa en ole vielä saanut, mutta keikka oli mielestäni ihan terävä sekä hyvä. Päälavan edusta on Ilosaaressa ihan kamala, koska yleisö on niin kaukana ja sitä Mike itsekin ihmetteli. Keikka meni aivan liian nopeasti purkkiin, mutta oli aivan mielettömän mahtava. Viimeksi Makkoset soittivat Ilosaare  päälavalla kaksi vuotta sitten ja avausbändinä oli vaikeampaa, silloin keikka oli mielestäni muutenkin suht huono. Nyt toimi ja ylitin omat energiavarastoni pomppimalla minkä jaksoin.

Keikasta vielä sen verran, että Dregen ja Karl Rockfist eivät olleet puikoissa tällä kertaa. Dregenin hattu oli messissä ja joku roudari muistutti mielestäni erehdyttävästi tuota herraa. Rockfististä taas tuli tuore isä, onnea hänelle paljon!.. ja muistinko ja tunnistinko minä aluksi tuuraajia? En. Noloa. Etsin ne nimet vielä. Hei, Von Hertzen Brothers ja joku.. joku tuttu!
 
Innoissani siis odotan uutta!
 
Onneksi tuttujakin tuli vastaan, vaikka hengailin pääasiassa yksin festareilla. Lähtiessäni alueelta törmäsin vielä Sofiaankin, jonka kanssa emme yleensä näe Helsingissä (vaikka kumpikin olemme asuneet siellä muutaman lukion jälkeen).
 

Ilosaari lounge tai jotain sinnepäin.


Terveisiä.


Näin myös vahingossa Wintersunin eturivistä.


Eturivissä on työtä odotella, siksi otsakin on kurtussa!


Ja sitten tuli bändeineen lavalle...


Michael Monroe!


Lavarakenteisiin kiipeäminen on Miken lempipuuhaa festareilla.

 Elektronista musiikkia esittävä Squarepusher oli aluksi random minulle, mutta yllätti hyvällä keikallaan
 
Bändejä näin siis sieltä täältä suunnilleen keikkoina kokonaan: Aino Venna, Pelican, Jukka Poika, Wintersun, Michael Monroe ja Squarepusher eli siis todella vähän. Harmi, ettei Ukkosmainetta ollut festareilla tänäkään vuonna, mutta harkitsin makeiden paitojen ostamista.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Summer 2013 part satanen

Saavuin Lieksaan Pohjois-Karjalaan, en sentäs Ladalla, kuten Neljä Ruusua lauloi. Kotipaikkakunnallani vastassa on perheeni ja aimo annos kaikkea tuunailtavaa käsityötä ja muuta hommaa... Olen saanut aikaiseksi ommeltua viime kesänä aloittamaani rockliiviä ja kokeiltua jalkatreenin tekemistä paikallisella kuntosalilla, joka on entisen yläasteeni, joka on siis lakkautettu, tiloissa. Jalkaprässi tuntui surkealta, mutta muuten mukanani on menossa vain kyykkyjä ja kuminauha, joten treeni irtosi.

Kotona saan syödä mustikoita ja raparperiä niin, että vatsa naukuu. Kesä on ollut rouskuteltavien salaattien aikaa, minä kun en enää osa grillailla pihvejä... :D Kyllä mansikat maistuvat, esimerkiksi kookoslastujen tai -maidon kanssa, mutta pääruoaksi valmistelen salaatteja kylminä. Hiilareista syön lähes joka päivä riisiä, kylmänä sekin toimii. Kiireessä suosikkini on (Fazerin) täysjyväpatonki minkä tahansa salaatin kanssa. Onneksi olen kehittynyt surkeasta kokista normaaliksi kokiksi, koska salaatit osaa kuka vain taikoa.

Iltapalasuosikkejani ovat pähkinät, pinaatti, ruukkusalaatti ja raejuusto -yhdistelmä, jota menee lähes joka ilta. Joskus heittelen sekaan leipäpaloja krutongeiksi. Toisinaan laitan jotain lihaakin sekaan. Lounas- ja päivällissalaateissa olen innostunut ns. terveellisyyssipsien laittamisesta joukkoon. Juuresastut ja ruisnachot siis.

Söin juuri iltapalaksi raejuustoa, pinaattia, hummusta eli kikhernetahnaa, maapähkinöitä, parsakaalia pinaattia ja kurkkua.

Viime viikolla sunnuntaina oli shoppailua ja ystävän tapaamista, päivälliseksi evässalaatti: katkarapuja, juureslastuja, täysjyvänuudeleita ja muita vihanneksia ja salaattia.
Juhannuksen grillisalaatti: erilaisia vihanneksia porkkanoista herneisiin ja maissiin, kikherneitä, kvinoaa ja avokadoa.
Suolaista ja makeaa yhdistelmä: (täysjyvä)riisiä, tiikeripähkinöitä, ekokaupan "superfood" mix eli pähkinkinä-goji-mulperimarjasekoitus, punajuurta ja pinaattia kanasalaatin kanssa... minäkö outo?


Nyt on aika suunnata Ilosaarirockiin. Harmikseni Motörhead peruutti keikkansa ja tilalle tulee joku ruotsalainen Mustasch, ei siis mikään iso nimi, mutta kohtuullinen esiintyjä kuitenkin. Olen kuullut muutaman ihan mukiinmenevän biisin heiltä. PMMP vetää kuitenkin isompaa yleisöä, joten se vetää päälavan täyteen viimeisellä festivaalikiertueellaan. Olen lauantain talkootöissä suoraan pääanniskelussa jakamassa kaljaa ja muita virvokkeita festarikansalle. Itse raittiina saattaa hieman tulla ällötystä hommaan, mutta ei se mitään. Onneksi minun iltani palkitaan sunnuntaina Michael Monroen keikalla. Minä olen yksi niistä, joka seuraa Monroeta mielellään, vaikken olekaan kiertänyt aivan yhtä ahkerasti keikkoja, kuten monet tuttuni, jotka ovat vakionaamoja yhtyeen keikalla. Ilosaarirockin keikka taitaa olla ainoa kesän keikka, jonka näen, joten minun täytyy panostaa myös asuun.



Mitäs salaatteja tekisin sinne evääksi?

p

Nyt fiilistelemään MMB:tä eli Michael Monroe Bandia. Täydellisin kokoonpano sitten 80-luvun Hanoi Rocksin. Muistutan kuitenkin, että Michael Monroe Band ei ole Hanoi Rocks, kuten monet vanhat Hanoi-fanit näin yleistäen luulevat. Tällaiset tyypit tulevat usein hieman juopuneina rämstelemään eturivin tyyppejä fraaseilla "kuulun eturiviin, näin Hanoi Rocksin 80-luvulla". Mutta hei, unohdetaan tällaiset...

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Shopping ja kierrätys


Shoppailu on syntisen kivaa, vaikka siihen on aina liian vähän rahaa. Vai onko? Uusien asioiden ja -tavaroiden saaminen luontaisena materialistisena ihmisenä on hauskaa ja luontevaa, mutta ei aina vaadi onneksi satojen eurojen tuhlailua. Uusia asioita on tosi hyvä saada, mutta kierrättävänä ihmisenä olen löytänyt eniten iloa vanhoista tavaroista (Niin, jos olisi aikaa tuunailla enemmän mm. koruja ja vaatteita, shoppailla ainoastaan niiden materiaalit...).. Kirpputorien kiertämisen lisäksi hyödynnän aina kaikki vanhat tavarat kangaskappaleista hajonneisiin koruihin ja pahvilaatikoihin sekä tietysti vaatteita. Kirpputoreissa on hyvää kun toisen romu on toisen aarre. Shoppailen kuitenkin luvattoman paljon uutta ja selvästi yli varojeni.

Vähän aika sitten olin ystäväni kanssa sunnuntaihengailulla kiertäen peruskauppoja tyyliin Suomalainen kirjakauppa ja kesken Kamppi-hengauksen aloin miettiä, että tarvitsen uuden musiikkisoittimen ja puhelimen. Vanha iPod on hajonnut ja kännykkäkään ei toiminut entiseen malliin, mutta musiikin kuunteleminen liikkeessä on aina mielessä. Sitten päädyinkin hommaamaan uuden Samsung Galaxyn, malli on mitä on. Osamaksuksi kuukausierissä tuo menee, en sentäs kerralla ostanut. Glitteristä mukaan tarttui alekoruja ja kännykälle kuoret.

Korut kelpaavat aina!

Samsung Galaxy Mini III vai mikä se nyt olikaan

Kauppareissulla Viikin Prismassa poikkean Tiimarissa, jossa on usein eräs kiva puhelias myyjä enkä voi vastustaa häneltä ostamista. :D Nyt en ostanut paljon mitään, mutta pöllöjen ystävänä Prisman puolella oli paperinen pöllökassi.
 
Onko Burtonia vai eikö? Kassi ainakin

Lahjakassi vain minulle itselleni

Suosikkikauppojani ja tuhlailukohteita ovat mm.

-> Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja Fida. UFFia käytän nykyisin hyvin vähän.
 
  • Ekokaupat Ruohonjuuri, Ekolo ja Punnitse & Säästä
  • Sinelli
  • Tiimari
  • Tiger
  • Kaikki musiikkiin liittyvä, mm. Music Hunter ja Keltainen Jäänsärkijä etunenässä. Ostin juuri Spotify Premiumin, koska olen hyvin laiska järjestelemään musiikkikansioita tietokoneelleni. Spotify vie tilaa sen verran minkä vie. Ja jos ei tiedä mikä Spotify on, on aika paljon jäljessä nykyisistä musiikkipalveluista. Silti olen keräilijä ja aitojen levyjen puolesta. En edes omista vinyylisoitinta, mutta pakkohommasin itselleni mm. The Hellacoptersin discografiaa älppyversioina, vaikka bändin erikoisuuksia ei hyllystäni ainakaan vielä löydy.

Nyt kesäloman aikaan olin Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa yhden vuoron vapaaehtoistöissä ja jatkan vielä. Sain aikani kulumaan useita tunteja viemällä ilmaishuoneeseen tavaroita. Paikalla on rajansa, mitkä tavarat menevät myyntiin ja mitkä eivät. Lahjoituksia tulee ihan koko ajan. Mielestäni kierrätyskeskuksella on muutenkin halvat hinnat ja kun olen löytänyt aivan liikaa ihania tavaroita ilmaiseksi, on.

Löysin kivan pienen kassin, maksoin tuosta mokomasta 40 senttiä. Kassihan on Nightmare Before Christmas -erikoiskassi. Mietin tuota käsimatkatavaralaukuksi, mutta omistan liikaa kasseja ja laukkuja, joten voi olla, että käytän kassia vain muiden joukossa.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Siivouspäivä ja töitä

Nukuin viime yön taas huonosti, siis käytännössä en tiedä juuri yhtään, enpä osannut sitten levätä tarpeeksi. Kesän hiostava sää ja valo tuovat oman ekstransa mukanaan joka kesä, mutta tänä vuonna kaikki on muutenkin monimutkaisempaa.

Minulla on nyt taukoa kolme viikkoa Uusix-verstailta, joten vihdoinkin voin siivota ja levätä. Oikeastaan en lepää paikallani, mutta voin suunnitella aikataulut paremmin. Nyt kun on sunnuntai, palaan entiseen treenirytmiini: sunnuntai on siivous- ja lepopäivä, jolloin haluan myös nähdä tulevaa (kuuluisaa!!! vitsillä) ystävääni.

Ratikka-printti: yksi Uusix-kaupan vakiotuotteista ja on todella suosittu. Tätä olen painanut paljon.

Painopöydän jälkeä, kirjainprintti on ohjaajamme Elinan suunnittelema!

Puolinukuksissa Nicke Andersson -lookissa (en ole humalassa, vaikka näytänkin) esittelen uutta filmiseulaa, tunnistatko Aurora Karamzinin?

Urho on yksi vakioprinteistä, tässä painelen sitä lempiväreilläni.

Valmista metrikangasta Urho-printillä.

The Tall Ship Races -tapahtuma lähestyy. Vanhoista kierrätetyistä laitoskankaista värjättiin paljoja, joihin painoimme veneiden kuvia. Näistä tuli lopulta kasseja, jotka menevät tapahtumaan myyntiin. Uusixilla on oma myyntipisteensä tapahtumassa.