Ihan hullua se kuin onkin, joulu on jo ovella. Namusia ei ole ripustettu joulukuusen oksille. Joulukuusta ei ole. Ahdistus työttömästä joulukuusta on päänsisällä vahvemmin kuin se, että joulu on kohta. Mutta koska olen päättänyt ja halunnut, että vuosi 2014 on elämäni paras vuosi ja muutosten aikaa, olen ajatellut positiivisia asioita ja kuinka on aikaa, halua ja intoa värkkäillä. Oi materialismin iloa mutta muutakin. Harvat ja valitut saavat minulta joulukortteja ja lahjoja.
Olen viime vuosina löytänyt joulunodotuksen riemun uudelleen ja tänä vuonna haluan iloita siitä enemmän. Ihanaa paketoida lahjoja, askarrella, leipoa ja niin edelleen. Piparkakkumausteen, steariinin, kuusenneulasten ja glögin tuoksut ovat vastustamattomia ja sellaisia asioita, jotka koen lisäävän hyvänolontunnetta tekemisten lisäksi.
Minulle joulu ja adventit merkitsevät joulunodotusta. Sitten päänpohdiskelua ja möläytyksiä, muilta kitinää ja kiistelyä siitä mikä on joulun oikea merkitys, kristillinen vai epäkristillinen. Nyt tukkikaa kärsänne pikku opossumit, kuten lukion englanninopettajamme sanoi. Ymmärretty?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti