Detox eli ja pohdiskelu siitä, suoliston hyvinvointi, ja pohdiskelu miksi syön mitä syön

Olen liikkunut ja jumpannut ahkerasti viime aikoina, kun töitä on ollut vähemmän. Haluaisin myös lisätä salitreeniä tuntuvasti, vaikka muut olisivatkin sitä mieltä, että se on turhaa jumppapainotteiselle ihmiselle/aiheuttaa lisää syömis, rauhoittumis- ja uniongelmia tai ylikuntoa, joita olen vuosien saatossa kärsinyt. Toinen koulukunta taas toisaalta suosii vain sitä itse bodausta ja pitää kevyttä lenkkeilyä turhana touhuna. Lihaksia minun on tosi vaikea kasvattaa, laihtuminen oli aikanaan tuskan takana mutta helposti lihominen ja nesteiden kerääntyminen vatsaan on taas luonnollista minun kehotyypilleni.

Olen myös miettinyt jumppien vastapainoksi puhdistumista, näin sanottua detoxia, mutta siinä liikunnan suositellaan olevan enemmän kevyttä ja kehoa huoltavaa, kuten lenkkeilyä, uintia ja pilatesta. Ei siis tosiaankaan rankkaa juoksua ja voimaharjoittelua raskailla painoilla. Asahi ja uinti ovatkin eräitä parhaimpia virkistäytymiskeinojani. Ruoan suhteen olen oppinut syömään lähinnä sitä mitä mieli tekee, vaikka suklaata ja maitotuotteita ryöpsähtää turhan usein kurkusta alas: nämä eivät toimi minun vatsalleni, vaikka aikanaan vannoinkin raejuustokaurapuuron nimeen. Täydellisyyttä ei ole olemassakaan, sen tiedän, sillä ortoreksia oli hengenvaarallinen ja pääsen siitä luultavasti yli vasta vuosien päästä. Ylipainoa on tullut tuntuvasti, mutta mieluummin yritän keskittyä detoxiin enkä siihen mikä on sopivaa laihduttajalle.

Olen myös rauhoittanut iltaisin, harrastanut ahkerasti mainitsemaani pilatekseen perustuvaa asahi-terveysliikuntaa, lueskellut (paitsi kärjistäviä tieteiskirjoja ei voi sanoa rauhoittaviksi, kiitos Naomi Klein!) ja sen huomaan parhaiten hyvillä yöunilla. Kepeää iltalukemista vinkiksi: vanhoja Enid Blytonin viisikkokirjoja. Kädentaitoja ja ompelua sitten lisää.

Vatsani on ollut silti jotain aivan muuta, joka vaatisi parannusta. En saanut lääkäriltä lähetettä allergiatesteihin tai keliakiakokeisiin, mutta vatsaa vaivaa ja mourii noin joka toinen ruoka-aine ja kaikki viljat. Aikaisemmin  toteamiani ongelmia huikeat kuitumäärät, hiilareiden mättäminen ja ruoallaleikkimishistoria: ahmimis- ja lohturuoka lukioiaikoina, viha omaa kroppaa kohtaan ja sitten laihdutusinnostus: laihduttaessani olin liian tiukka ja en syönyt hiilareita enkä rasvaa, en ikinä edes suklaapalaakaan, protskupatukoita, light-tuotteita (joita vielä nykyisinkin "hädän iskiessä" ja nopeasti turvaudun noihin moskiin mutta sokerimuroihin ja juotavaan jogurttiin en vahingossakaan). Seuraavaksi iski sitten kamala pakkomielteinen "terveys"(oikeasti epäterveellisyys- ja kalorivahtaaminen)"vahtaaminen ja lopulta se, että syön liikaa hiilareita/viljatuotteita/hedelmiä sekä hyvin hyvin suuri kuitujen saanti. Viljatuotteita opettelin puputtamaan liikaakin ja pääni sisällä surrasi kavalasti jos jätin vaikka treenien jälkeen yhdenkin gramman liian vähän jotain viljatuotetta pois. Nykyään en jaksa kaloriteoriaa, se onkin vähän turhan suuressa osassa terveysvouhotuksia, koska kaikki ruoka ei imeydy sen huomaa jo ärtyvä ja herkkä vatsani/suolistoni.

No kuka on täydellinen, ortho? En ainakaan minä mutta hyvä niin. Suklaa on törkeä synti samoin kuin aspartaamilla makeutetut juomat, jotka haluaisin heittää ruokavaliostani pois. Sokeri ja makeutusaineet saavat vatsanväänteet ja päänsärkyä. Tavallista kokista en pysty ärtyvän paksusuolen ja huonon vatsan takia ollenkaan juomaan saati sitten vielä aspartaamilla makeutettua versiota.

Kuituja pitäisi syödä, mutta vatsa oireilee niistäkin samoin kuin noin joka toisesta kasviksesta. Yritän totutella vatsaani sietämään esim. ihanaa bataattia ja sipulia sekä valkokaalia, jotka aiheuttavat sellaisenaan aivan mielettömät kaasut vatsassa. Syön kasviksia, hedelmiä ja marjoja valehtelematta noin pari kiloa (pari kiloa ylimääräistä on nyt vatsassani sen kamalan laihaläski-kauden jälkeen) eli kuitumäärä on massulleni huikea, kun tähän lisätään vielä gluteenittomat viljatuotteet. Laihuusongelmien jälkeen aloin raejuusto- ja rahkamättäjäksi. Maidon ja muun prosessoidun maidonmättäminen ei ole ollut ravitsemustieteilijöiden mukaan oikeasti kamalan hyväksi, "sillä kärsiihän kalsiumin saanti". Mutta tiedän: lehmänmaitotuotteet paitsi joskus vuohen- ja lampaanmaito, mourivat mahaa.

On aika detoxille ja puhdistautumiselle, johon tulee mukaan myös ruokaa. Kuinka selviäsinkin ilman viljatuotteita tai kahvia? Vai onko se sitä?

Bataattimuusi- ja "ranskalaiset" ovat lempiruokaani. Broilerimunakupit ja kookosjauhotetut sipulirenkaat lisänä, parepaa ei olekaan Tämä ei aiheuta kaasuja vatsalleni juuri koskaan, vaikka sipuli silloin tällöin tuntuukin. Sipulin poisjättäminen on kauhuni.

Vegeilyä ja täysjyväriisiä sekä vihannecomboilua. Härkäpavut ovat ihania, mutta saattavat nekin aiheuttaa ongelmia. Kirosana, koska rakastan seesamtahnapohjaista kikhernedippiä eli hummusta.

 

Mietin myös ekologisia ja vatsalle sopivia juttuja versus mitä ajatellaan: esim. onko nyt niin hienoa syödä enemmän ylistettyä mm. "jenkeistä tuotua bataattia, koska se on parempaa kuin suomalainen peruna perustuen verensokeriarvoihin ja peruna kun nyt on vain ravintokelvotonta" tai "koska speltti  ja ruis ovat gluteenipitoista, suomalainen lähituottajan spelttihelmi tai ruisleipä on kamala asia, mutta kaukaa tuotu gluteeniton luomumakaroni tai riisi on hyvä asia, koska se ei aiheuta vatsavaivoja tai heilauta verensokeria niin rajusti". Ja oikeasti, minua kiinnostaa ravitsemusterapia!

Detoxia ennen osallistuin Fit Me:n luennolle ja olipahan hyvä kokemus.

Tiesin kyllä jo etukäteen asioita, että ongelmia pään sisällä aiheuttaa myös kuormitettu suolisto. Tiedän mm. liiallisen proteiinin.

Pitääkö sitä proteiinia, esim. purkki rahkaa sitten ottaa joka aterialla tai välipalalla, heräsi monelle kysymys. Ei? Joskus voin vaihtaa rahkapurkin tai munakokkelin kouralliseen pähkinöitä ja (kuivattuja)hedelmiä tai marjoja. Eipä tällainen jumpparityttö tarvitse sitä protskulisää?

Avukseni otan pari kirjaa, sekä suomalaisen että ulkomaalaisen kirjoittajan. Ulkomaalainen on Briteissä asuva ruotsalainen, että hänen näkemyksensä eivät sinänsä hirveästi olleet erilaisia, kuin mitä kuvittelin. Suomalainen Hanna Skyttä on kuitenkin enemmän mieleeni, ja myös kirjoittanut kirjan Fuel Food - syö kroppasi kiinteäksi. On ehkä typerää alkaa kiinteyttämään ja syömään terveellisesti ja hyvin syömishäiriötaustaan vedoten, mutta tietoisuuteni on kasvanut. Enkä ole ikinä pitänyt eineksistä sen kummemmin kuin höttöhiilareista, mutta olen kyllä kaikenmaailman ravintosuositusten viidakossa mennyt jos jonkinlaiseen ansaan, kokeillut dieettejä.

Detox mielletään usein laihduttajien painonhallintakeinoksi. Tätä se ei ole. Kyse on myös muustakin kuin ruokavaliosta.

1. Viljatuotteita ja hiilihydraatteja haluaisin ehdottomasti vähentää. Kalorit eivät merkitse minulle enää oikein mitään, ruoankoostumus jne. on edelleenkin tärkeä. Ortoreksia on niin kamala päähänpinttymä, että tuntuu, kuinka jonkun vieläkin miettimään liikaa ruokaa ja annanko itselleni armoa tarpeeksi syödä vapaasti kun muutenkin lisäaineet tuntuvat aina olevan pannassa.

2. Vaikka tekisinkin aina mitä haluan, antaisin armoa itselleni. Onnellisuus-kirja on myös lukemisissa, hieman kevyempää kuin viime aikaiset luennot kapitalismista ja muusikoiden elämäkerrat (ei sillä, että Michael Monroen uusitussa painoksessa olisi vikaa, hox pox!).

3.  "Kamala onks nyt niin vaikeeta syödä roskaruokaa?!? -ruokani" -tyyli. Olen tehnyt roskaruoasta terveellisempiä versioita kuten munakoiso, palsternakka tai muut kasvisviipaleet sämpylänä samoin uunista, sipulia, kurkkua, tomaattia ja salaattia, tomaattimurska-tuore-tomaatti-sosetta dippinä, majoneesin sijaan vuohenmaitojogurttia, porkkana-hapankaali-coleslawia, palsternakka-porkkana-ranskalaisia. Muiden kommentit siis. Eikö minun pitäisi nauttia hampurilainen hampurilaisena pullasämpylän kera, syödä uppokäristettyjä prosessoituja ranskalaisia tai syödä kakku runsaalla sokerilla ja voilla taateliraakakakun sijaan? Tähän en osaa vastata.

4. No entäpä budjetti, onko hirveä juttu kun tietoisuus on tietoisuutta eikä kukaan voi oikeasti tietää, syönkö luomuruokaa vai enkö. Äidin tuomat Lieksan mustikat ja metsämansikat kyllä tiedän olevan tosi Super ja edullista, mutta onko turhaa tuhlata rahaa mukamas luomuun lihaan, tofuun tai makaroniin, jonka alkuperämaa on ties mistä.

Paleo- eli kivikautinen ruokavalio ei ole vielä ollut kokeilussa, mutta haavenain olisi kokeilla edes muutama päivä, varsinkin maidotonta, koska olen syönyt läpi elämäni aivan karmeat määrät maitotuotteita ja saattanut sen takia herkistyä niille. Mieltäisin itseäni vireämmäksi kun verensokeri ei laskisi?