Vuosi vuodelta vanhenen ja muutun omissa silmissäni harmaammaksi, äkäisemmäksi ja yhä kauemmaksi lapsuus- ja teini-iästä, jolloin on mielestäni hyvä aika aloittaa uusi harrastus, musiikin ympärillä se on jonkin soittimen soittaminen. En ole vieläkään saanut sormiani pianoon tai kitaraan, joiden soittamista leikin jo pienenä lapsena. Äitini kertoi minun soitelleen "rappupianoa" ja haaveelleni pianon soittamisesta ennen kouluikää. Sitten, kouluiässä minä typerys en aloittanutkaan soittamaan.
Monet sanovat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Hyvä musiikki kestää kuitenkin ajan hampaan.
Musiikki on asia, jota ilman en pärjäisi. Moni muu voi ollakin samaa mieltä kanssani.
En ollut minkään yhtyeen erityisen fanaattinen fani ennen lukioikää, vaikka mm. Red Hot Chili Peppersistä, tuosta ensimmäisestä ei-niin-nolosta-suosikista, pidin jo kauan.
Mietin ihania voimabiisejä, suosikkeja tai jotain muuta nostalgiaa.
Aamu:
Aamulla voi kuunnella mitä tahansa, rakkausveisuja, iloista tai piristävää. Ihania, hyviä tai muuten vain sopivia ovat esimerkiksi:
Zen Cafe - Aamuisin
Mattias Hellberg - Wait for the Morning
Mattias Hellberg - Coffee & Croissant
Cream - I Feel Free
Iloinen päivä
Sweet - Wig-Wam Bam
The Hellacopters - Carry Me Home
The Fratellis - Whistle for the Choir
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti