Keskiviikko 26.6.2013 valkeni minulle taas huonoissa tunnelmissa, koska jälleen kerran nukuin päin hanuria ja luontoäiti valoisa halusi siis herätellä minut ennen aikojaan. Huonointa oli, etten saanut nukkua rauhassa, koska tiistaina kävin kuntosalin body-lihaskuntotunnilla aika perinteiseen tiistaiseen tapaan. Mutta luonnonoikkuna olin ylienerginen koko päivän. Ensinäkin oli omien töiden päivä Painotexissa, ja vaikka en saanut tälläkään kertaa teetettyä Serivärissä omaa seulaa, oli viime kuussa valottamani ja itse suunnittelemani seulakuvio. Lisäsin taiteilijana oman signeerauksen työhöni. Leikin vähän kuviolla osassa kankaita ja piilotin tekstin "Long Live Rock 'N' Roll", joka on siis osa kuviota. Tuo seulahan on minun suunnittelemani ja valottamani ja ns. omistan sen, mutta koska seula on Painotexin, pitää kuvio poistaa eli ns. nucittaa ennen kuin lähden pajalta. Mietin, että kun minulla on kuitenkin tuo filmi, voisin teetättää seulan Serivärissä. Toinen ilonaihe oli Rock the Beach -festari ja sen keskiviikkopäivä, jonne olin Roosan kanssa päättänyt lähteä.
Tässä olen minä, MarjutB ja bootsipöllö painettuna vanhalle verhokankaalle. Taiteilijan hyödyt kaksinkertaisena = oma kuvio, nimi ja kierrätysmateriaali!
Alkuviikon suurin ärsytyksen aiheeni oli se, etten ollut päässyt sunnuntain jälkeen tietokoneelleni, koska virtajohto jäi juhannusreissulla vanhempien luo ja odotin sen tuloa, akku kun loppui ennen aikojaan. En päässyt oikein katselemaan aikatauluja tai mitään muutakaan. Kaiken kukkuraksi en ollut ehtinyt ostaa lippua Rock the Beachiin. No, lipun sinne sain juuri viime hetkillä tulostettua Painotexin koneella, siis voi hanuri, onneksi kuitenkin pääsin siellä edes nettiin. Näin ne asiat hoituvat töissä! :D Kun tulin kotiin, oli johto lopulta saapunut, kun hullun kiireellä pyysin äitiä lähettämään sen postissa.
Siirryin kotoa miljardine kasseineni hakemaan Cafe Picnicistä evääksi lempisalaattiani ja miittasin Roosan Kurvissa. Reittiopas oli antanut vaihtoehtoja ja ängettiin ensimmäisenä metroportaisiin, josta käännyimme sitten takaisin ratikkapysäkille. Minä mukamas jotenkin tietävänä en aluksi tajunnut, että 8 ratikka menee suht lähelle paikkaa, joten se siitä helsinkiläisyydestä... Pääsimme kuitenkin perille ja hauskaa kuinka hautausmaan alueelle ja rannalle oli tosiaan järjestetty festarimaiset puitteet. Harmi, etten ehtinyt todella aikaisten aikataulujen takia nähdä punkkirypistystä, Pää Kiitä, joten ensimmäinen, joka osui korviin ja silmiin oli The Gaslight Anthem. Tuo oli kuitenkin sekä meille tuntematon bändi, joten kävimme tutustumassa paikkoihin ja ryystämässä kokista sekä kastelemassa jalkoja hiekkaan.
We <3 Suomen kesä.
Sitten oli aika tsekkailla Billy Talentia ainakin ohi mennen, vaikka yllättävä sadekuuro sotkikin osan ajasta. Onnistuin jotenkin vielä hommaaman kurnivan vatsan juuri siihen aikaan ja päätin syödä evääni sateessa ja hiekkamössössä. Billy Talentin jälkeen pitikin siirtyä katsomaan sitä minulle tärkeintä bändiä isoimmalle lavalle. Roosalla oli aikomus nähdä Green Day mahdollisimman edestä, joten ahtauduimme johonkin keskipaikkeille lavaa, suht kauas, mutta kuitenkin niin, että näimme. Illan aikana Roosa oli sitten saanut paikan kolmannesta rivistä asti.
Epämääräinen kuva soittoaikatauluista
Roosa & Marjut tahdittavat Hietaniemen hiekkaa
Tässä se bändi, jota minä menin katsomaan.
Kuva ei itsepintaisesti suostunut kääntymään...
Billy Talent soitteli ja osa yleisöstä sai hienolla tavalla katsella keikkaa suoraan vedestä tai rannasta. Tuohon aikaan muuten auringonpaahde vaihtui hetkeksi sateeksi. Onneksi aurinko paistoi sitten taas. Voi tätä Suomen kesää...
QOTSA rokkaa!
The setlist:
Feel Good Hit of the SummerThe setlist:
You Think I Won't Worth a Dollar, but I Feel Like a Millionaire
No One Knows
My God Is the Sun
Burn the Witch
Sick, Sick, Sick
If I Had a Tail
Little Sister
I Sat by the Ocean
Make It Wit Chu
Go With the Flow
A Song for the Dead
Jotenkin näin. Uusin levy "...Like a Clockwork" edustettuna. Mielestäni vuoden parhain levy. If I Had a Tail on törkeän hyvä kappale ja olin tyytyväinen, kun se tuli. Ensimmäisenä tietenkin kesän teemaan sopiva kappale.
Queens of the Stone Age oli tosiaan hyvä, vaikka soittoaika oli minimaalinen ja suurin osa yleisöstä oli tullut aivan selkeästi katsomaan pääesiintyjää, kahden tunnin setin vetänyttä Green Dayta. Tuota bändiä kuuntelin jonkin verran näin sanotusti maa-aikojen alussa ja lukion alkutaipaleella kun American Idiot pukkasi bändin vielä uudelleen mainstreamiin. Noh, minua väsytti suunnattomasti jo QOTSA:n jälkeen ja pienemmällä lavalla soitellut Stone Sour ei enää jaksanut innostaa niin paljon kuin alunperin halusin sen kuulla, kävelin rautatieasemalle, kävin S-Marketissa ostamassa seuraavan päivän ruokatarpeita ja häivyin bussilla kotiin. Seuraava yö meni hyvin rauhallisesti, mutta aamulla mokasin myöhästymällä töistä vähän liiankin kanssa...